Päättyneet hankkeet

  • Kuntoutujan osallistaminen (2015-2016)
  • Osallisuutta lähiympäristössä (2012–2015)
  • Kelan omaishoitajien kuntoutuskurssien arviointitutkimus (2012-2014)
  • Hyvän kuntoutuskäytännön seuranta (2013-2014)
  • Aivohalvauspotilaiden kuntoutushanke (2008-2012)
  • MS- avokuntoutushanke / Kelan arviointitutkimus (2010-2012)
  • COPE-index- mittarin arviointitutkimus (2011-2012)
  • VAU- vapaaehtoistyö, ulkoliikunta ja vanhusten hyvinvointi-hanke (2009-2011)
  • Ikäihmisten perhehoidon kehittäminen-hanke (2010-2011)
  • HyväMieli-hanke (2008-2010)
  • CP-vamma ja ikääntyminen-osahanke (2007-2010)
  • Vitapolis-hanke (2004-2006)

Kuntoutuja osallistaminen tavoitteenasettamisprosessiin tavoitteiden saavuttamisen arviointiin

Tuulikki Alanko, Maarit Karhula, Arja Piirainen, Teppo Kröger ja Riku Nikander

Lyhyt tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin kuntoutujan osallisuutta kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa ja siihen vaikuttavia tekijöitä, arvioitiin tavoitteiden saavuttamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä vertailtiin kahta kuntoutuja ryhmää. Kelan rahoittama tutkimus toteutui vuosina 2015 ja 2016. Tutkimukseen osallistui yhteensä 40 kuntoutujaa Keski-Suomen keskussairaalan vaativan kuntoutuksen osaston kuntoutujat (n = 20) sekä Uudenmaan ja Etelä-Hämeen erityishuoltopiirin kuntayhtymän eli Etevan kehitysvammapsykiatrian yksiköiden kuntoutujat (n = 20). Kuntoutujat asettivat omat tavoitteensa yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa käyttäen GAS-menetelmää. Kuntoutujien osallisuutta tutkittiin havainnoimalla sekä haastattelujen ja kyselyjen avulla. Aineiston analyysissä painottuivat laadulliset menetelmät.

Kuntoutujan tavoitteenasettamista edistivät muun maussa seuraavat asiat: yksilölliset tarpeet ohjasivat päämäärätietoista tavoitekeskustelussa etenemistä, kuntoutujalla oli valmius asettaa omia tavoitteitaan, ammattilaiset käyttivät tarkoituksenmukaisia osallistamisen työtapoja ja omaiset olivat mukana tavoitteen asettamisessa. Kahden kuntoutujaryhmän välillä havaittiin eroja ja muun muassa tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat tekijät liittyvät kuntoutujaan, kuntoutumisen tukimuotoihin sekä lähi-ihmisiin ja asuinympäristöön.

Kuntoutujan osallistuminen omien tavoitteiden asettamiseen sekä motivoi että sitouttaa kuntoutujaa kuntoutumisprosessiin. Kognitiiviset häiriöt ja kehitysvammaisuus eivät estä kuntoutujan aktiivista osallistumista tavoitteenasettamisprosessiin, mikäli ammattilaiset osaavat tukea ja kannustaa kuntoutujan osallisuutta ja päätöksentekoa. Kuntoutujan osallistaminen vaatii opettelua ja harjoittelua kaikilta osapuolilta.

Kuntoutujan osallistaminen –hankkeen loppuraportti on nyt luettavissa osoitteessa:

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/175226

Tässä videossa on kerrottu lyhyesti hankkeen teemasta:

https://youtu.be/vVqwIwg-s3s

Tuulikki Alanko ja Maarit Karhula

 

Osallisuutta lähiympäristössä kehittämishanke

Useat ikäihmiset elävät omannäköistään aktiivista elämää ja selviytyvät arjesta. Osalla mm. vanhenemisen myötä tulevat haasteet aiheuttavat yksinäisyyttä ja alakuloa. Ikäihmisten hyvinvointia voidaan vahvistaa monipuolisten tukimuotojen avulla. GeroCenterin Osallisuutta lähiympäristöstä- ja Jyväskylän seurakunnan Diakonian vanhustyön kehittämishankkeiden (2012–2015) tavoitteena oli 1) tavoittaa yhteistyössä eri vanhustyön toimijoiden kanssa yksinäisyydestä ja alakulosta kärsiviä ikäihmisiä ja tukea heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, osallisuuttaan ja osallistumistaan sekä 2) mahdollistaa eläkeikäisten vapaaehtoistyöstä kiinnostuneiden toimimista ikäihmisten hyväksi.

Hankkeissa tavoitettiin 230 yksinäisyyttä ja alakuloa kokevaa omissa kodeissaan asuvaa ikäihmistä. Pääasiallisia tuen muotoja olivat henkilökohtaiset keskustelut, ikäystävätoiminta, ryhmiin ja tapahtumiin osallistumisen mahdollistaminen. Ikäihmiset kokivat saaneensa hankkeiden myötä iloa ja virkistystä sekä henkistä ja hengellistä tukea. Uutena etsivän työn ja kaupungin, seurakunnan ja hankkeiden yhteistyön muotona 80 vuotta täyttävät jyväskyläläiset kutsuttiin henkilökohtaisesti yhteisiin tapahtumiin, joissa he tapasivat ikätovereitaan ja saivat tietoa vanhuspalveluista, edunvalvonnasta, hyvinvoinnista ja osallistumisen mahdollisuuksista. Niiden, jotka eivät ilmoittautuneet tilaisuuksiin, tilannetta kartoitettiin puhelinkeskusteluin. Vapaaehtoiset tulivat hankkeisiin kutsutilaisuuksien kautta tai ottivat itse yhteyttä. Valmentautuminen toteutettiin dialogisessa ilmapiirissä ja vapaaehtoisten tuen tarpeisiin vastattiin henkilökohtaisin keskusteluin sekä vertaisryhmätapaamisin. Vapaaehtoiset toimivat henkilökohtaisina ikäystävinä tai keskustelu/toimintaryhmien ohjaajina. He kokivat toiminnan antaneen mahdollisuuden auttaa ja olla hyödyksi sekä antaa ja saada iloa. Lähiverkkotoiminnassa toteutui työntekijöiden ja vapaaehtoisten/järjestöjen yhteinen toiminta alueiden ikäihmisten hyväksi tapahtumien suunnittelun ja järjestämisen muodossa.

Lisätietoja: Katja Pynnönen (katja.pynnonen@jyu.fi), Inka Pakkala (inka.pakkala@gerocenter.fi), Irma Äyräväinen (irma.ayravainen@gerocenter.fi), Eevi-Riitta Kukkonen (eevi-riitta.kukkonen@evl.fi)

Kelan omaishoitajien kuntoutuskurssien arviointitutkimus

GeroCenterin ja Kelan tutkimusosaston yhteistyönä toteuttaman arviointitutkimuksen avulla kehitettiin omaishoitajille suunnattuja Kelan kuntoutuskursseja siten, että ne tavoittavat omaishoitajat oikea-aikaisesti ja vastaavat omaishoitajien kuntoutustarpeisiin. Hankkeessa selvitettiin:

  • Miten omaishoitajat ohjautuvat kuntoutukseen, tiedetäänkö kuntoutusmahdollisuuksista riittävästi ja millaisia keinoja terveydenhuollossa on tunnistaa omaishoitajien kuntoutustarpeet?
  • Millaisia vaikutuksia kuntoutuksella on omaishoitajien arkeen ja hyvinvointiin sekä millaiset tekijät koetaan hyödyllisiksi kuntoutuskurssien aikana?
  • Millaisia kehittämistarpeita kuntoutujat ja kuntoutuskurssien toimijat näkevät kuntoutuskurssien toteutuksessa?

Omaishoitajien kuntoutuskursseille ohjautumista, kurssien toimivuutta ja kehittämistarpeita arvioitiin  kuntoutusprosessin eri vaiheissa lomakekyselyjen ja ryhmähaastattelujen avulla. Kyselyt suunnattiin kuntoutujille, palveluntuottajille sekä omaishoitajien palvelun ohjaukseen osallistuville työntekijöille kunnissa. Hankkeen loppuraportti linkitetään sivuille kevään aikana.

Lisätietoja: Kristiina Juntunen (kristiina.juntunen(at)gerocenter.fi a Anna-Liisa Salminen (anna-liisa.salminen(at)kela.fi

Hyvän kuntoutuskäytännön seuranta Hyvän kuntoutuskäytännön tärkeitä elementtejä ovat muun muassa kuntoutujan kuulluksi tuleminen ja aktiivinen osallistuminen kuntoutusta koskeviin päätöksiin sekä valintoihin. Hyvä kuntoutus nivoutuu osaksi kuntoutujan yksilöllistä elämäntilannetta ja vaikutukset siirtyvät osaksi arjen elämää. Kuntoutusammattilaisten luotettavuus ja kyky jakaa asiantuntemustaan luovat  puitteet hyvän kuntoutuksen toteuttamiselle. Hankkeen aikana tutkittiin, miten sähköisesti täytettävä kysely toimii seurannan välineenä. Kokeiluvaiheeseen osallistui kolme erilaista Kelan järjestämää kuntoutusta saavaa ryhmää 1) vaikeavammaisten yksilölliselle laitoskuntoutusjaksolle, 2) tuki- ja liikuntaelinsairaus –kurssille  tai 3)  mielenterveyskurssille osallistuvat kuntoutujat. Kertyvän aineiston perusteella kehitettiin seurantamenetelmä, joka tuo mahdollisimman luotettavasti ja hyvin kuntoutujien näkökulman esille ja kuntoutuksen kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi ja arkea tukevammaksi on mahdollista.

Lisätietoja: suunnittelija Riikka Peltonen, kuntoutusryhmä ja johtava tutkija Anna-Liisa Salminen, tutkimusosasto e-mail: etunimi.sukunimi[at]kela.fi

Aivohalvauspotilaiden kuntoutushanke Tutkimuksessa kehitettiin ikääntyneille 65–85 -vuotiaille aivohalvauspotilaille suunnattuja kuntoutuskäytäntöjä. Hankkeen tavoitteena oli tehostetun painokevennetyn kävelykuntoutuksen ja tehostetun halvaantuneen kädenkäytön kuntoutuksen avulla parantaa ikääntyneiden aivohalvauspotilaiden toimintakykyä, tukea omatoimisuutta kotona ja arjessa selviytymistä. Tutkimuksessa selvitettiin kuntoutusohjelmien sekä kuntoutuksen ajoittumisen vaikutuksia iäkkäiden aivohalvauspotilaiden toimintakykyyn, elämänlaatuun ja elämänhallinnan tunteeseen. Tarkoituksena on myös arvioida kuntoutuskäytäntöjen toteutettavuutta sekä laitos- että avomuotoisena kuntoutuksena. Tutkimus toteutettiin vuosien 2008–2012 välisenä aikana ja sitä rahoitti Kela osana geriatrisen kuntoutuksen kehittämishanketta.

Lisätietoja: Piia Putkinen, piia.putkinen[at]kela.fi

MS-avokuntoutushanke/Kelan arviointitutkimus Kelan tutkimusosasto ja Tutkimus-ja kehittämiskeskus GeroCenter toteuttivat yhteistyönä vuosina 2010-2012 hankkeen, jossa arvioidaan Suomen MS-liiton toteuttamaa uudenlaista avokuntoutusmallia MS-kuntoutujille. Avomuotoisen, moniammatillisen ryhmäkuntoutuksen kehittämishanke ja siihen liittyvä Kelan arviointitutkimus olivat osa Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishanketta (VAKE-hanke). Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida avokuntoutuksen vaikutuksia kuntoutujan arjessa selviytymiseen ja osallisuuteen sekä läheisten jaksamiseen sekä kokeiltavan avokuntoutuksen toimivuutta sekä laatua. Tuloksia hyödynnetään avomuotoisen ryhmäkuntoutusmallin kehittämisessä yhdeksi vaihtoehdoksi MS-kuntoutujien nykyisten avo- ja laitoskuntoutusmuotojen rinnalle. Tutkimus tuotti lisäksi tietoa käytettyjen arviointimenetelmien soveltuvuudesta MS–kuntoutujien kuntoutuksen vaikutusten arvioinnissa.

Lisätietoja: Maarit Karhula (maarit.karhula(at)gerocenter.fi) Anna-Liisa Salminen (anna-liisa.salminen(at)kela.fi)

COPE index –mittarin arviointitutkimus Kelan tutkimusosasto ja Tutkimus-ja kehittämiskeskus GeroCenter toteuttivat yhteistyönä vuosina 2011-2012 tutkimushankkeen, jossa Carers of Older People in Europe (COPE) Index (Nolan & Philip, 1999) suomalaistettiin. COPE Index on eurooppalaisena yhteistyönä kehitetty mittari, jonka avulla arvioidaan omaistaan/läheistään hoitavan henkilön kokemuksia. Mittarin tarkoitus on tunnistaa, onko hoidon antaja tuen tarpeessa ja tarvitseeko hän mahdollisesti perusteellisempaa tarpeiden arviointia. Kelan tutkimusosasto on saanut oikeudet kääntää ja julkaista mittarin suomen kielellä. Tutkimuksessa arvioitiin COPE Indexin soveltuvuus sekä vanhuksia että MS-kuntoutujia avustavien omaisten/läheisten tuen tarpeen arviointiin. Lisäksi arvioitiin mittarin käyttökelpoisuutta Kelan standardeissa ja arvioitiin sen soveltuvuutta vaikeavammaisten hoidon kuormittavuuden arviointiin.

Lisätietoja: Kristiina Juntunen (kristiina.juntunen(at)gerocenter.fi) Anna-Liisa Salminen (anna-liisa.salminen(at)kela.fi)

VAU- Vapaaehtoistyö, ulkoliikunta ja vanhusten hyvinvointi –hanke VAU – hankkeen (2009-2011) tarkoituksena oli järjestää liikunnasta ja muusta virkistystoiminnasta syrjäytyneille, yksin kotona asuville vanhuksille vapaaehtoistyöntekijän avustuksella mahdollisuus osallistua kodin ulkopuoliseen liikunta-, kulttuuri-, sivistys- ja virkistystoimintaan oman kiinnostuksensa mukaan. Hankkeen tavoitteet:

  • Kehittää eri sektoreiden yhteistyönä näyttöön pohjautuva vapaaehtoistyön toimintamalli, jonka avulla tuetaan toimintakyvyltään heikentyneitä vanhuksia ja parannetaan heidän elämänlaatuaan.
  • Kehittää palvelujärjestelmän herkkyyttä havaita vanhusten syrjäytymisen ongelmia ja nostaa asia julkisen keskustelun piiriin.
  • Tuottaa laatusuositus vanhusten elämänlaadun edistämiseen tähtäävään vapaaehtoistyöhön
  • Selvittää parantaako vapaaehtoistyöntekijöiden toteuttama interventio kävelyongelmista kärsivien ja ulkona liikkumista pelkäävien vanhusten elämänlaatua.
  • Tarjota hiljattain eläkkeelle jääneille henkilöille mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan vapaaehtoistyöntekijöinä.
  • Kerätä kokemuksia vapaaehtoistyön hyödyistä ja vaikuttavuudesta kaikkien osapuolten kannalta.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän kaupungin, Ikääntyvien yliopiston sekä Jyväskylän vapaaehtoistoiminnan keskus Vaparin kanssa.

Ikäihmisten perhehoidon kehittäminen –hanke Vuoden mittaisen hankkeen (2010 – 2011) tavoitteena oli tukea laadukkaan ikäihmisten perhehoidon käynnistymistä Suomessa. Kehittämishankkeen käytännön toteutuksesta vastasi Perhehoitoliitto ry yhdessä Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin kanssa. Hanketta rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö. Lisätietoja: Maria Kuukkanen, maria.kuukkanen[at]perhehoitoliitto.fi

HyväMieli –hanke Kolmivuotisessa (2008–2010) HyväMieli -hankkeessa edistettiin iäkkäiden henkilöiden mielenterveyttä ja psykososiaalista toimintakykyä painottamalla varhaista puuttumista, ehkäisevää toimintaa ja yksilön vastuuta. Hankkeessa kehitettiin ja testattiin toimintamalli mielenterveyden edistämiseen sekä arvioitiin mallin vaikuttavuutta iäkkäillä henkilöillä, joilla oli havaittavissa masentuneisuusoireita ja yksinäisyyttä. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän kaupunki. Hanketta rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö.

CP-vamma ja ikääntyminen – osahanke CP-vamma ja ikääntyminen -osahanke toteutettiin osana Invalidiliitto ry:n ”CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projektia (2007–2010). Projektin lisättiin tietoisuutta ja ymmärrystä CP-vammaisten nuorten ja aikuisten tuen tarpeista, ammatillisten suunnitelmien ja reittien haasteista, kuntoutuspoluista ja ikääntymisen haasteista. Hankkeessa kehitettiin ohjautumismalleja eri kuntoutusmuotoihin, jonka turvin CP-vammaisten nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden hyvinvointi ja toimintakyky voidaan turvata elämän eri vaiheissa. Hanke toteutettiin yhteistyössä Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin, Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry:n ja Invalidiliitto ry:n kanssa. Hanketta rahoitti Raha-automaattiyhdistys.

Vitapolis –hanke Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoima ja koordinoima Vitapolis -hanke (2004-2006) kokosi julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin seudulliset ja kansalliset toimijat yhteen ikääntyvän väestön toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisyyn ja kuntoutukseen. Vitapolis-hanke on siten osaltaan luonut perustan Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterille. Hankkeen sisältö:

  • Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter-säätiön perustaminen
  • Erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelujen selvitystyö
  • Seudullinen hoivapalveluyhteistyö